Heikki Klemetti
| Heikki Klemetti | |
|---|---|
 Heikki Klemetti |
|
| Einzelheiten | |
| Vollständiger Name | Heikki Valentin Klemetti |
| Geboren | 14. Februar 1876 Kuortane |
| Tot | 26. August 1953 (77 Jahre) Helsinki |
| Staatsbürgerschaft | finnisch |
| Professional | Komponist , Arrangeur, Musikkritiker und Chorleiter . |
| Musiker | |
| Genres | Chormusik |
| Zu einem anderen Thema | |
 Entdecke weitere MusikerVon der Musik-Themenseite |
|
|
[ In Wikidata bearbeiten ] [ Hilfe ]
|
|
Heikki Valentin Klemetti ( 14. Februar 1876, Kuortane – 26. August 1953, Helsinki ) [ 1 ] war ein finnischer Komponist , Arrangeur , Musikkritiker und Chorleiter . Klemetti gilt als einer der bedeutendsten Pioniere und Wegbereiter der finnischen Chormusik . [ 2 ]
Biographie
[ Bearbeiten | Wikitext bearbeiten ]Heikki Klemettis Eltern waren Herman Klemetti, ein Schlosser , und Eva Lovisa Wettberg. Seine Schwester war Sängerin und Gesangslehrerin Eeva Lahdensuo , geborene Klemetti. [ 2 ] [ 3 ]
Klemetti besuchte zunächst einige Jahre lang die Grundschule in Kuortane im Haus von Rasinperä, bevor er seine Studien am Lyzeum in Vaasa fortsetzte . Heikki lebte in Vaasa bei seiner Tante und schloss das Lyzeum 1894 ab. 1899 erwarb Klemetti den Magistergrad der Philosophie und studierte außerdem an der Orchesterschule Helsinki, der Berliner Musikakademie und dem Stern-Konservatorium . 1923 wurde ihm der Professorentitel verliehen. Die Universität Helsinki verlieh Klemetti 1936 die Ehrendoktorwürde der Philosophischen Fakultät und 1946 die Ehrendoktorwürde der Theologie. [ 2 ]
Klemetti dirigierte zahlreiche Chöre und gründete 1900 den Finnischen Liederchor . Dieser begann als Männerchor , wurde aber später zu einem gemischten Chor erweitert . [ 4 ] Klemetti debütierte am 1. Dezember 1898 beim Konzert der Studentenvereinigungssänger . Damals führte der Chor unter Klemettis Leitung erstmals Aleksis Kivis bekanntestes Gedicht „ Sydämeni laulu “ auf, komponiert von Jean Sibelius . Das Lied fand großen Anklang bei den Kritikern, und das Publikum forderte drei Aufführungen. Klemettis bekannteste Kompositionen sind das Männerchorlied „ Oi kallis Suomenmaa “, eine Bearbeitung einer Volksweise aus dem 18. Jahrhundert, und die Hymne Nr. 532 „Taas siunattu päivä nyt luo valoaan“.
Klemetti komponierte auch die am häufigsten gesungene finnische Version des Pori-Marsches . [ 5 ] Sein Lied „ Zum Gedenken an die Helden von Vilppula “, inspiriert vom Bürgerkrieg von 1918, erlangte Kultstatus in der Miliz von Südösterbotten und der Lapua-Bewegung . [ 6 ]
Klemetti war auch als scharfzüngiger Musikkritiker bekannt. Musikgeschichte war ein weiteres Thema seiner literarischen Arbeit. Unverhohlener Nationalismus prägte Klemettis Schreibstil.
Das Klemetti-Museum wurde 1958 in Klemettis Sommerresidenz in Kuortane gegründet . Die Holzvilla Hopiala in Kulosaari, Helsinki, die Klemetti ursprünglich für sich selbst erbaut hatte, wurde dem Finnischen Sänger- und Musikerverband ( Sulasol) vermacht . Das Orivesi College bietet eine nach Klemetti benannte Sommerkursreihe an, das Klemetti-Opisto .
Klemetti avioitui vuonna 1908 Armi Elina Hämäläisen kanssa. Armi Klemetin (1885–1979) isä oli säveltäjä ja urkuri Lauri Hämäläinen.[7] Heikki ja Armi Klemetti on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Haudalla on Sulasolin vuonna 1954 pystyttämä hautakivi, jossa on Yrjö Liipolan veistämä Klemetin reliefimuotokuva ja kolme säettä ”Oi kallis Suomenmaa” -laulusta.[8]
Kunnianosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sulasol on myöntänyt vuodesta 1980 Heikki Klemetti -palkintoa. Sen on saanut muun muassa Matti Hyökki ja Heikki Saari.
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ei ne olleetkaan viimeiset, WSOY, 1946.
- Elämää, jota elin, WSOY, 1947.
- Heikki Klemetti 1876–1976 : Kuortaneen Klemettiviikon 26.7.–1.8.1976 juhlajulkaisu. Kuortaneen kunta[1976]
- Kansan sana taiteessa, WSOY, 1948.
- Kuorolaulun opas, WSOY, 1917. 2. p. WSOY, 1954.
- Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin : muistojulkaisu pitäjän 300-vuotisjuhlaan 1932. Kuortaneen kunta 1932 Näköisp. WSOY, 1987
- Kuvat kulki, WSOY, 1943. , 3. p. WSOY,1946.
- Kuvat kulki vielä, WSOY, 1944.
- Maailman mylläkässä, WSOY, 1949.
- Mietettä, mielialoja, WSOY, 1920.
- Musiikin historia. 1 osa, WSOY, 1916.
- Musiikin historia. 2 osa, 1 & 2 nide, WSOY, 1926.
- Sata arvostelua ja muita musiikkikirjoituksia, WSOY, 1966
- Sotilaan laulukirja, WSOY, 1918.
- Suomalaisia kirkonrakentajia 1600- ja 1700-luvuilla, WSOY, 1927.
- Suomalaisia kirkonrakentajia 1800-luvulla, WSOY, 1936.
- Suomen laulu vierailla mailla, toim. Armi ja Heikki Klemetti y.m. WSOY, 1936.
- Valittuja hengellisiä ja maallisia lauluja : jaettiin sotavangeille / toim. Heikki Klemetti. WSOY, 1918.
- Valitut kuvat, WSOY, 1976
- Vesperale. 2, Sävelmistö, sävellystyön suorittivat Heikki Klemetti ... [et al.]. 1925.
- Vierasperäisiä muinaisnimiä Etelä-Pohjanmaalta ja muualta Suomesta, WSOY, 1950.
- Viidennet kuvat, WSOY, 1952.
- Viimeiset kuvat, WSOY, 1945.
- Äänenkäyttö puheessa ja laulussa, 1937, 2. täyd. p. WSOY, 1951.
- Äänenmuodostuksen opas, WSOY, 1920.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ KLEMETTI Heikki Valentin. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Siirry ylös kohtaan: a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ Eeva Lahdensuo, Uusi Suomi, 15.12.1925, nro 289, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.12.2025
- ↑ Suomen Laulu. Helsingin Kaiku, 27.11.1909, nro 47, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 09.02.2015.
- ↑ Puolustusvoimien kunniamarssi 18.5.2010. Suomen puolustusvoimat. Arkistoitu 21.4.2008. Viitattu 18.5.2010.
- ↑ Kurkela, Vesa: Sisällissodan pikkujättiläinen, s. 431, 436. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35452-0
- ↑ Toivo Haapanen: Musiikin tietokirja, s. 242. Helsinki: Otava, 1948.
- ↑ Voitto Viro: Vanha hautausmaa (2. painos), s. 121. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12259-2.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keisala, Hanna (toim.): Heikki Klemetti – elämäntyö suomalaisessa kulttuurissa sävelen, sanan ja perinteen palveluksessa. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan liitto, 1995. ISBN 951-766-009-X
- Klemetti, Armi: Muistelen. WSOY, 1955.
- Klemetti, Armi: Välähdyksiä elämästäni. WSOY, 1963.
- Pitkänen, Paavo: Kuurtaneen jättiläinen – Heikki Klemetti, kuorotaiteemme suurmies. Helsinki: Suomen laulajain ja soittajain liitto, 1975. ISBN 951-99068-3-5
- Virkkunen, Helge: Kuisma – muistikuvia Heikki Klemetistä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1973. ISBN 951-26-0218-0
- Virrankoski, Pentti: Heikki Klemetti – elämäntyö ja henkilökuva. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-598-X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heikki Klemetti Wikimedia Commonsissa
Lisää luettavaa aiheesta Heikki Klemetti on Wikiaineistossa Luettelo Heikki Klemetin lehtiartikkeleista- Matti Huttunen: Klemetti, Heikki (1876 - 1953) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001 (päivitetty 22.7.2016). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen artikkeli Heikki Klemetistä (englanniksi) (Internet Archive)
- Heikki Klemetin sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Heikki Klemetin sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
